OSTEOBLASTI
Osteoblastit ja muut sidekudossolut ovat peräisin mesenkymaalisista kantasoluista (MSC).
Mesenkyymiperäinen solu on tiettyjen luun morfogeneettisten proteiinien (BMP) vaikutuksesta alkanut kehittyä kohti osteoprogeniittorisolua . Myös Wnt- signaalitie on pro-osteogeeninen.
Osteoblastit ovat luuta rakentavia soluja ja ne tuottavat ja erittävät proteiineja ja muodostavat luun matrixia, Osteoblasteja soluja tavataan yksitumaisina luun pinnasta ja ne tekevät kollageeni tyyppiä I:( ECM pääkomponenttia) ja extrasellulaarimatriksin (ECM) non-kollageenipeptidejä (NCP), osteonektiiniä, osteopontiini (OPN), luun sialoproteiinia (BSP) ja muita vähäisempiä luun matrixproteiineja. ja täten vastaavat luunmuodostuksesta. Se erittää proteoglygaaneja (PG), glykoproteiineja (gp), Gla-proteiineja (osteokalsiinia OCN, MGP), metabolisia entsyymejä kuten ALP, osteoidia, joka on non-mineralisoitua ECM-osaa.
Osteoblastit ovat 4-6 % luun soluista ja niiden elinikä ihmisen luussas on kolme kuukautta. Keskinäisessä vuorovaikutuksessa osteosyyttien ja osteoklastien kesken osteoblastit osaltaan säätelevät luun massaa ja aivan äskettäin on havaittu osteoblasteilla olevan myös endokriinisia funktioita. (2014)
Luunmuodostussyklin päätteeksi osteoblastit käyvät läpi transformation joko osteosyyteiksi, luusoluiksi tai rajapintasoluiksi, lining cells.
Osteoblastit , kuutionmuotoiset solut sijaitsevat yksinkertaisena kerroksena luun periostin pinnalla, eräänlaisena ”luukalvona” kuin ”luumembraanina”, jonka tehtävä on hoitaa jonivirtausta sisään ja ulos luusta ja säätää kalsiumin ja fosfaatin pitoisuuksia siten, että hydroksiapatiitin (HA) muodostuminen edistyy. Mutta näitä erottaa varsinaisesta luupinnasta eritekerros, OSTEOIDI-kerros; tämä kerros EI ole solua, vaan eritettä ja se sisältää myös seerumiperäistä protrombiinia.
Kun osteoidimassa vähenee, osteoblasti valitsee eri teitä. Joko apoptoosin tai muuttuu osteosyytiksi, jolloin niiden osteoidin erityskyky edelleen laskee. ( Kun osteoidi on vähentynyt, silloin vasta OSTEOKLASTI pääsee vaikuttamaan luuhun.
Osteoidi estää osteoklastia pääsemästä luun kimppuun
Mesenkyymiperäinen solu on tiettyjen luun morfogeneettisten proteiinien (BMP) vaikutuksesta alkanut kehittyä kohti osteoprogeniittorisolua . Myös Wnt- signaalitie on pro-osteogeeninen.
Osteoblastit ovat luuta rakentavia soluja ja ne tuottavat ja erittävät proteiineja ja muodostavat luun matrixia, Osteoblasteja soluja tavataan yksitumaisina luun pinnasta ja ne tekevät kollageeni tyyppiä I:( ECM pääkomponenttia) ja extrasellulaarimatriksin (ECM) non-kollageenipeptidejä (NCP), osteonektiiniä, osteopontiini (OPN), luun sialoproteiinia (BSP) ja muita vähäisempiä luun matrixproteiineja. ja täten vastaavat luunmuodostuksesta. Se erittää proteoglygaaneja (PG), glykoproteiineja (gp), Gla-proteiineja (osteokalsiinia OCN, MGP), metabolisia entsyymejä kuten ALP, osteoidia, joka on non-mineralisoitua ECM-osaa.
Osteoblastit ovat 4-6 % luun soluista ja niiden elinikä ihmisen luussas on kolme kuukautta. Keskinäisessä vuorovaikutuksessa osteosyyttien ja osteoklastien kesken osteoblastit osaltaan säätelevät luun massaa ja aivan äskettäin on havaittu osteoblasteilla olevan myös endokriinisia funktioita. (2014)
Luunmuodostussyklin päätteeksi osteoblastit käyvät läpi transformation joko osteosyyteiksi, luusoluiksi tai rajapintasoluiksi, lining cells.
Osteoblastit , kuutionmuotoiset solut sijaitsevat yksinkertaisena kerroksena luun periostin pinnalla, eräänlaisena ”luukalvona” kuin ”luumembraanina”, jonka tehtävä on hoitaa jonivirtausta sisään ja ulos luusta ja säätää kalsiumin ja fosfaatin pitoisuuksia siten, että hydroksiapatiitin (HA) muodostuminen edistyy. Mutta näitä erottaa varsinaisesta luupinnasta eritekerros, OSTEOIDI-kerros; tämä kerros EI ole solua, vaan eritettä ja se sisältää myös seerumiperäistä protrombiinia.
Kun osteoidimassa vähenee, osteoblasti valitsee eri teitä. Joko apoptoosin tai muuttuu osteosyytiksi, jolloin niiden osteoidin erityskyky edelleen laskee. ( Kun osteoidi on vähentynyt, silloin vasta OSTEOKLASTI pääsee vaikuttamaan luuhun.
Osteoidi estää osteoklastia pääsemästä luun kimppuun
- Lining cells, rajapintasolut joita osteoblasteista voi tulla, erittävät kollagenaasia, joka poistaa kollageenimatrixia ja sallii osteoklastien hyökätä luun kimppuun. .
Osteoblasti on polarisoitu solu ja muodostaa myös ”tight junctions”(TJ), tiiviitä liitoksia toisiin osteoblasteihin.
Osteoblastit
kommunikoivat luuytimen strooman kanssa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar