Etiketter

torsdag 16 oktober 2014

Osteosyytti

OSTEOSYYTTI

Luun yleisin solu. Näitä on 10 kertaa enemmän kuin osteoblasteja. Osteosyytit ovat säännöllisesti asettuneet avaruudellisesti  toisiensa suhteen ja runsaat pienet kanavat yhdistävät  niitä keskenään sekä luupintaan päin;  nämä canaliculukset ovat kuin plasmakalvosta lähteviä ulokkeita, kapeita pitkiä sakaroita. Tällainen joustava avaruudellisesti verkkoutunut rakenne tekee osteosyytit mekanosensorisoluiksi, jotka kykenevät tunnistamaan luun tarpeen vahvistua tai ohentua luustorasituksen mukaisen funktionaalisen adaptaation aikana. Tämän yleisadaptaation lisäksi ne voivat havaita mikrovaurioitten korjaamistarpeet. Molemmissa tapauksissa osteosyytit voivat lähettää signaaleja, jotka johtavat asianmukaiseen vasteeseen. Osteoblasti voi säädellä osteoklasteja erittämällä M-CSF, RANKL ja OPG.

LÄHDE:  SOMOGYI-GANSS Ester Novel non-collagenous modulators of biomineralization in bone and dentin ( 2004, KI, Stockholm) ISBN 91-7140-101-6



 Kommenttini:
(HUOM: Siis luusto tulee sellaiseksi, miten sitä käytetään, eikä niin että ihminen päättelee  luustonsa muodosta, miten uskaltaa sitä käyttää - tämä johtaisi edelleen feed backin kaltaisesti luuston huononemaan.
Hyvä luusto täytyy nähdä ”tulevaisuutena”, päämääräänä, jonka resurssit  sen geeneissä ovat valmiina ja siihen on tienä tahdonalainen toiminta,  normaaliliikunta, joka on sen ainoa stimulantti oikeaan toteutumismuotoon. Tässä ei todellakaan pelkkä hyvä tahto (ja kourllinen  luunmuodostusta edistäviä pillereitä)  riitä.

 Tähän perustuu lääkärien reseptit liikunnansuosituksista

Avaruustilassa kuten ISS:ssä luusto kokee  geenisäätöisesti, että siitä "ei ole tarvetta" , ihminenhän  liikkuu leijuu kyllä ilman luustoakin ja niin luusto alkaa  hajoittaa itseään, kevetä suunnattomasti. Mutta ankaralla  treenauksella ja rasitteen luomisella sovellettuna avaruusolosuhteisiin astronautit koettavat saada luustorakennettaan  säilymään. Luustosolut  tekevät "sokeasti" tumissansa DNA-RNA tason  executioita joka päivä elävänä organismina, joten  melko lyhytaikainenkin  paikalleen jääminen ja vuodeasento kääntää heti luustoa hajoamaan. Ihmiskeho on luotu maapallon  vetovoimaiseen rasitukseen ja liikunnalliseksi.
On mahdoton  korjata luustoa ilman liikunnallisuuden ja rasituksen tahdonalaista  komponenttia.  Kommentti 16.10.2014)

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar