Käden luut ja niveltymät

 https://www.youtube.com/watch?v=cA60tE89Qa4

Tästä medisiinarien opetusvideosta huomaa, että suomalaiset  käyttävät mielellään latinalaisia termejä. Ruotsin medisiinarit taas  mielelään käyttävät ruotsalaista sanaa eikä latinalaista.  Luonnollisesti suomalaiset voivat käyttää myös suomalaisia luiden nimityksiä, mutta diagnoosit annetaan latinaksi. mikä on kansainvälisesti yksinkertaisin tapa kommunikatiivisesti. 

Suomen itsenäistyessä oli tärkeää  saada suomenkieli kehitettyä kaikin tavoin kansainväliseen tasoon.  Myös lääketieteessä  koetettiin  saada aikaan kirjallisuutta omalla kansankielellä.

 Vuosien   2016-  1921 Ihmisen anatomia-kirjassa ( Yrjö Kajava) kerrotaan esim Käden luut -kappaleesa tällä tavalla

 Sivu 56-57) Käden luut ( vuosi 1921)

Käden luut  jakautuvat kolmeen osaan: ranne-,kämmen- ja sormiluihin.

Ranneluut (ossa carpi), joita ihmisellä on 8, ovat asettuneet kahteen riviin siten, että ylemmässä rivissä ovat, peukalon puolelta  pikkusormeen päin luettuina:

veneluu (os naviculare), puolikuunmuotoinen luu (os lunatum), kolmikulmainen luu (os triquetrum) ja herneluu (os pisiforme),

 ja alemmassa rivissä:

isompi monikulmainen luu (os multitangulum majus), pienempi monikulmainen luu (os multitangulum minus) iso ranneluu (os capitatum) ja hakaluu (os hamatum).

Nämä luut muodostavat toisiinsa liittyneinä ranteen luuston, jonka selkäpuoli on kuperasti kaartunut; kämmenpuolella liittyvät ne kouruksi siten, että veneluussa ja isommassa monikulmaisessa luussa olevat kämmenpuoliset kyhmyt kohoavat ranteen ulkoharjuksi (eminentia carpi radialis) ja herneluu sekä hakaluun haka (hamulus ossis hamati) ranteen sisäharjuksi (eminentia carpi ulnaris). Näiden harjujen väliin syntyneen rannevaon (sulcus carpi) sulkee kumpiakin ranneharjuja yhdistävä poikkiside rannekanavaksi (canalis carpi), jonka kautta koukistajalihasten jänteet kulkevat käteen.

Kämmenluut (ossa metacarpalia). Lyhyitä ranneluita seuraa viisi pitkäin luiden tapaan rakennettua kämmenluuta. Nämä ovat putkimaisia luita, joiden varsi (corpus) on pyöreästi kolmitahoinen siten, että yksi pinta on  selkäpuolella, toiset kummallekin sivulle ja kämmeneen pin viettävät. Kämmenluiden kummatkin päät ovat paksummat ja nivelpinnoilla varustetut. Niiden tyvi(basis) vastaa ranneluihin, pää (capitulum) sormiluihin. 

 Peukalon kämmenluu on eri tasossa kuin muiden sormien vastaavat luut. Se on muita lyhempi ja liikkuvampi sekä  muodoltaankin näistä poikkeava. 

Neljästä seuraavasta kämmenluusta on toinen pisin ja viides lyhin. 

Sormiluut (phalanges digitorum manus), joita peukalossa on kaksi, muissa sormissa kolme, ovat edellisen kaltaisia, käden selkään päin kaartuvia, pitkähköjä luita. Niiden selkäpuolen muodostaa kaareva, kämmenpuolen tasaisempi pinta. Kummatkin pinnat kohtaavat toisensa terävässä särmässä, joka kulkee sormiluiden kämmenpinnan kummallakin sivulla. Sormiluiden tyvessä on poikittainen , onttolieriömäinen nivelkuoppa ja päässä niveltela. Sormiluut lasketaan sormen tyvestä päähän päin ja nimitetään ensimäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi eli viimeiseksi sormiluuksi. Ensimäistä sormiluuta kutsutaan sitäpaitsi tyvi-, toista keski- ja kolmatta kynsifalangiksi. Viimeinen sormiluu päättyy nim. puolikuunmuotoiseen karkeapintaiseen levyyn, joka kannattaa kynttä.

Moderneimmat nimet  käden luille:https://huslab.fi/radiologia/02_tutkimukseen_lahettaminen_ajanvaraus_ja_esivalmistelu/natiivitutkimukset/05_kuvausoppaat/05_ylaraajat/kaden_ja_sormien_anatomia_natiivirontgen.pdf