Hampaattomuus (edentata) , proteesit, hammasinfektiot ja röntgenlöydöt . Suomal. tutkimus 2014.

Suomalainen tutkimus http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526206141.pdf
Haikola Bb (2014) Oral health among Finns  aged 60 years and  older,
Edentulousness, fixed prostheses, dental infections detected from radiographs and their association factors.
Vanhusväestön suun terveydentila on useassa tutkimuksessa todettu huonommaksi kuin nuoremmilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisen ikääntyvän väestön suun ter-veydentilaa ja siihen liittyviä tekijöitä. Epidemiologinen poikkileikkaustutkimus tehtiin Kirkkonummella Etelä-Suomessa ja Lakeuden terveyskeskuksen alueella Pohjois-Suomessa. Tutkimukseen ja haastatteluun osallistuiyhteensä 1191 iältään 60–78-vuotiasta henkilöä, 625 K:lta ja 566 L:ltä. Kliinisessä tutkimuksessa selvitettiin hampaattomuus ja proteesien purentatasapaino. Alaleuan leuka-kulma, nousevan haaran ja nivellisäkkeen korkeus, hammasharjanteen korkeus ja kiinteiden proteesien esiintyminen arvioitiin panoraamaröntgenkuvista (pantomografia). Tulehdusriskiä kuvaava indeksi arvioitiin röntgenkuvien tulehdusmuutoksista, joina rekisteröitiin syvä karies, hampaan juurenpääntulehdus, tulehdus takahampaiden juurten haarautumassa, syventyneet luutaskut ja kiinnityskudoskato usean hampaan alueella. Hampaattomuuden vallitsevuus oli 37 %. Se oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi naisilla kuin miehillä ja pohjoisella alueella merkitsevästi korkeampi kuin eteläisellä. Hampaattomuus oli yleisempää vähiten koulutusta saaneilla kuin korkeamman koulutuksen saaneilla. Hampaallisilla oli pienempi alaleuan leukakulma kuin hampaattomilla, ja heillä oli myös korkeampi nouseva haara ja nivellisäke kuin hampaattomilla. Naisilla oli merkitsevästi useammin vakavaa hammasharjanteen madaltumista kuin miehillä. Molemmilla sukupuolilla tyytymättömyys proteeseihin liittyi merkitsevästi huonoon purentatasapainoon. Yli kolmella neljäsosalla tutkituistaoli vakava tulehdusriski, eteläisellä alueella enemmän kuin pohjoisella. Hampaallisessa aineis-tossa naisilla oli enemmän kiinteitä proteeseja kuin miehillä. K:n alueella tutkituilla oli enemmän kiinteitä proteeseja kuin L:n alueella.Hampaattomuus oli hyvin yleistä 60–78-vuotiailla suomalaisilla. Alaleuanluun muoto muuttui hampaiden menetyksen seurauksena. Kiinteiden proteesien määrä oli vähäinen ja ikääntyvillä suomalaisilla oli röntgenkuvissa runsaasti hammasperäisten tulehdusten löydöksiä. Suun terveyden alueelliset erot tulisi ottaa huomioon suu- ja hammasterveyden edistämistyössä, jossa erityisesti tulisi huomioida alhaisen sosioekonomisen aseman ja huonon terveyden omaava vanhempi väestö. 
Asiasanat: 
 alveolaarinen luukato, 
hampaan pesäkeinfektio,
 hampaaton suu, (Edentata:  tandloshet )
 ikääntyvä,
 kiinteä proteesi, 
luun uudelleen muotoutuminen
 panoraamaröntgenkuvaus, suunterveys