Eipä ihme, että varhaisessa Mooseksen uskon toteuttamisessa- siten
kun vaativa erämaavaellus ja kansan asuttamiset Luvattuun maahan
olivat ohittuneet - nehän olivat fyysisesti vaativia aikoja - tuli
negatiivinen suhtautuminen vieraiden kansojen ylenmääräistä
urheilutaipumusta kohtaan vuosisatojen vieriessä: valtioalueensa
omistaneet kreikkalaiset ja roomalaiset, joiden ei tarvinnut vaellella
erämaissa ja taistella fyysisen olemassaolonsa puolesta, keskittivät
kehossa pulppuilevan elämänvoiman urheiluun ja tämä hellenistinen
elämäntapa ja ( sittemmin maailmanlaajuiset) olympialaiset pidettiin
vieroksuttavana. TOISAALTA taas Mooseksen uskonnossa oli
ominaisuuksia kuten uskonnolliset tanssit ja kautta vuosituhansiin
ulottuva kuusipäiväinen ahkeruus. Jumalaa palvottiin juyhla-aikoina
myös uskonnollisissa seremonioissa liikunnan avulla "Kol ha Zaddikim
rokdim! Kaikki vanhurhurskaat tanssivat!" Sen takia voi nähdä
Israelissa ja synagogissa yllätävän hyväkuntoista vanhaikäistäkin
kansaa, joilla ei ole näitä urheilijoiden hellenistisä ongelmia niin
paljon ja kuitenkin nivelet ovat vetreät ihan ad 120, kuten
Mooseksella. Netissä on videofilmejä rabbiinienkin tansseista
Toorakäärön kanssa ja juhlissa. Jeesuskin harraasti suoranaista
vuorikiipeilyä- sen 3,5 vuotta 12 opetuslapsensa kanssa ottaen
huomioon Israelin maanpinnan syvyydet , laaksot ja korkeudet, joilla
Hän vaeltaessaan opetti kalastajaystävät ja tullimiehet ja
kirjanoppineet liikkumaan luonnossa-Heidän perässään kulki sitten
huolestunut vaimoväki myös ja perhekunnat seurasivat vuorille ja
rannoille kuuntelemaan opetusta -- aivan ilman urheiluharrastusta ja
primääristä pakkoa, liikunta on sekundaarista seuraamusta siitä, että
tekee Jumalan tahtoa elämässään- Jeesus jopa laajensi tätä matakaa
maailman ääriin ulottuvan opetuksen säädöksellään. Joten itse
asiassa fysikaalinen aktiviteetti on Jumalan tahto, mutta nykyajan
murjova urheilu tuottaa kohtuuttaman paljon elinikäisiäkin
toiminnanrajoituksia lapsille, nuorisolle ja varhaisaikuisille, koska
ei urheilla harkitusti ja koeteta estää vaurioitaita. Eipitäisi
urheilla agressioissa ja harkitsemattomuudessa. tai tahallisesti
vaurioittaa vastustajaa- ei se ole leikkiä, se on pahoinpitelyä.
Urheiluvammat vievät paljon sairaanhoidollisia resursseja
profylaktisen terveydenhoidon terveimpien sairaanhoidolla. Suomen
Israelia rakastava seurakunta tekee usein pyhiinvaellusmatkoja Israeliin
ja pienikin kulkeminen Jeesuksen jalanjäljissä saa kyllä suomalaisen
läähättämään ja pyyhkimään hikeä otsalta ja juomaan kuin sieni vettä jo
muutamasta tunnista Luvatussa Maassa. Joten varmaan liikunnan
lisäämisestä on suomalaiselle hyötyä.
Naprqpaattikoulutuksesta löytynyt suomalainen artikkeli Honkonen , Nyman käsittelee urehilijoiten nivuskipuja.
Nivusside , Ligamentum inguinale
Nivussideperäisiä
kipujatunnetaannykyaja urheilulääketieteen alueelta. Löysin
naprapaattikoulutuksen alalta tutkimustyön asiasta suomen kielellä ja
siteeraan tähän: Sisällysluettelosta näkyy asian käsittelylaajuus.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/334990
SISÄLLYS1 JOHDANTO
2 ANATOMIA
2.1 Lantion alueen nivelliitokset
2.2 Inguinaalialueen anatomiset rakenteet
2.3 Inguinaalialuetta ympäröivät lihakset
2.4 Vatsan kalvorakenteet
3 INGUINAALIALUEEN TOIMINTA
4 INGUINAALIALUEEN KIPUTILAT
4.1 Yleinen terminologia, esiintyvyys ja erotusdiagnostiikka
4.2 Inguinal disruption
4.3 Inguinal related groin pain (IRGP, inguinaalialueeseen liittyvä nivuskipu)
4.4 Patofysiologia
5 SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS
5.1 Tutkimuskysymykset
5.2 Tutkimuksen toteutus
5.2.1 Hakuprosessi ja sen vaihee
5.2.2 Aineiston sisällönanalyysi
6 TUTKIMUSTULOKSET
6.1 Ennaltaehkäisy
6.2 Hoito.
6.2.1 Konservatiivinen hoito
6.2.2 Operatiivinen hoito
7 POHDINTA
8 LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
9 JATKOTUTKIMUSMAHDOLLISUUDET
LÄHTEET
KUVALUETTELO
"1 JOHDANTO
Nivuskipu on yleinen urheilijoilla esiintyvä vaiva, jossa alueen monimutkainen
anatomia asettaa omat haasteensa sen diagnostiikalle ja hoidolle (Weir ym.
2015, 1). Tästä syystä alueen anatomiaa on kutsuttu ”ihmiskehon Bermudan
kolmioksi” (Bizzini 2011, 1). On esitetty, että jopa 6 % kaikista urheilijoilla
esiintyvistä vammoista on nivusvammoja (Quinn 2010; Minnich ym. 2011,
Pratherin ym. 2014, 789 mukaan). Ne ovat yleisimpiä lajeissa, joihin sisältyy
potku- ja vääntöliikkeitä yhdistettynä juoksuun (Falvey ym. 2009, 1).
Diagnostisia termejä, joilla kyseisiä vaivoja kuvaillaan ovat mm.
inguinal disruption (ID) (Sheen ym. 2013, 3) ja inguinal related groin pain
(IRGP) (Weir ym. 2015, 4). Manchesterissa vuonna 2012 pidetyssä asiantunti-
jakonferenssissa suositeltiin yhteisymmärryksessä ID-termin käyttöä, jolla py-
rittiin vähentämään aihealueen kuvaamiseen käytettyä laajaa terminologiaa
(Sheen ym. 2013, 1,8). Urheilijoiden nivuskipuja käsittelevä konsensuskonfe-
renssi järjestettiin vuonna 2014 Dohassa, jonka tuloksena tuotiin esille uusi
luokittelujärjestelmä käsittäen kolme erillistä pääryhmää (taulukko 5, s. 25).
IRGP on yksi anatomisen aih
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar